Cushingin oireyhtymä on sairaus, joka vaikuttaa voimakkaasti koiran terveyteen, elinvoimaan ja ulkonäköön. Cushingin oireyhtymä eli lisämunuaiskuoren liikatoiminta on yksi yleisimpiä umpierityssairauksia. Sitä esiintyy eniten keski-ikäisillä ja iäkkäillä koirilla.
Cushingin oireyhtymässä koiran elimistö tuottaa liikaa kortisolia. Kortisoli on tärkeä hormoni, joka osallistuu elimistön aineenvaihdunnan säätelyyn. Kortisolin liikaeritys voi vahingoittaa muita elimiä ja elimistön itsesäätelykykyä.
Kortisolia muodostuu lisämunuaisissa, jotka ovat kaksi pientä umpirauhasta munuaisten vieressä vatsassa. Kortisolin muodostusta ja vapautumista lisämunuaisista ohjaa adrenokortikotropiiniksi (ACTH) kutsuttu hormoni. ACTH-hormonia muodostuu puolestaan aivolisäkkeessä, joka on herneenkokoinen umpirauhanen aivojen pohjassa.
Terveellä koiralla veren kortisolipitoisuus vaihtelee elimistön kortisolitarpeen mukaan. Esimerkiksi stressin ja sairauksien yhteydessä lisämunuaiset lisäävät kortisolin tuotantoa. Kun stressi häviää, veren kortisolipitoisuus normalisoituu.
Cushingin oireyhtymä johtuu tavallisesti (usein hyvänlaatuisesta) kasvaimesta, joka ilmenee useimmiten aivolisäkkeessä tai toisinaan lisämunuaisessa. Cushingin oireyhtymää sairastavalle koiralle kehittyy sairauden syystä riippumatta kliinisten oireiden yhdistelmä, jota voidaan virheellisesti pitää koiran ikääntymiseen liittyvänä.
Useimmilla (80–85 %) Cushingin oireyhtymää sairastavilla koirilla on hyvänlaatuinen aivolisäkkeen kasvain.
Kasvainsolut tuottavat suuria määriä ACTH-hormonia, joka puolestaan stimuloi lisämunuaisia kortisolin liikatuotantoon.
15–20 %:ssa tapauksista Cushingin oireyhtymä johtuu toisen (tai hyvin harvinaisissa tapauksissa kummankin) lisämunuaisen kasvaimesta, joka tuottaa liikaa kortisolia.
Cushingin oireyhtymä johtaa aina sen syystä riippumatta siihen, että kortisolia muodostuu yli elimistön tarpeen. Tämän seurauksena koiralle kehittyy hitaasti Cushingin oireyhtymään liittyvien kliinisten oireiden yhdistelmä.
